Sivut

18.3.2013

6 - don't dream your life, live your dreams

Eilen käytiin Donnyn kanssa siskon luona, ja tuli kyllä todettua, että koiranpentua en ota, jos joskus asun kerrostalossa, olisi kyllä niiin vaikeaa, nyt on helppo vaan aukaista takaovi ja päästää koira ulos! Donny taas kiusasi Taraa, hyppäsi päin ja nappasi nenusta kiinni, niin Tara pari kertaa murahti, mutta sehän vaan villitsi tätä; "jee sain huomiota!"


Käytiin myös pienellä lenkillä koirien kanssa ja käveltiin "joen" vierestä, joka oli täynnä ankkoja, niin eihän tää ees huomannut niitä, härnäs vaan taraa. :p Alkuun vähän stressasi uudessa paikassa ja alkoi hilseilemään todella paljon, mutta rauhottui ja tottui äkkiä, ja veti tunnin päikkäritkin illemmalla.


Tänään kun tulin koulusta, oli Donny taas niin iloinen, ja nyt ei päästä oikein ketään silmistään, ettei vaan joudu jäädä yksin. Se on kyllä ihan nätisti jäädessään yksin, mutta pari tuntia menee aina siihen kyttäilyyn ettei kukaan lähde. Oltiin päivemmällä hetki ulkona, ja hinkkasin vielä sivulle tuloa, ja pikku hiljaa aletaan tajuamaan mitä pyydän. Hieman vinoonhan se tulee, ja välillä jää kauemmas ja välillä lähemmäs, mutta nyt vaan koitetaan saada sen päähän tuo idea ja sitten hiotaan. Huomaa kyllä, että tämä "temppujen" opettelu on ollut hyvää aktiviteettiä Donnylle, sillä hän on niin aktiivinen persoona, että se väsyttää hyvin! Donny otti myös hyvin kontaktia, ja oli innoissaan kun tehtiin jotain yhdessä. :)




Äsken käytiin myös taas metsässä, missä annoin sen temmeltää vapaana. Tällä kertaa ei edes yrittänyt lähteä kauemmas, ja hienosti pysyi perässä. Parin puun yli itse menin, sitten kuului vikinää takaa, ja eihän tää pentu niiden puiden yli päässyt. ;D Vielä metsässä parit sivulle tulot, vähän leikkiä ja koira hihnaan. Käveltiin hetken matkaa kotiin, ja ainakun hihna kiristyi, pysähdyin, ja sitten Donny tulikin jo lähemmäs että miksi matka töppäsi. :)



Pitäisi vielä löytää tuttuja koirakavereita, joiden kanssa tää pääsisi temmeltämään. :) Muuten arki on sujunut yllättävän hyvin, ja yllättävän vähän tuhoja tehnyt. On kyllä niin unelma pentu! Oon aina haaveillut koirasta, joka tykkää tehdä ihmisen kanssa ja nyt olen sellaisen saanut. Bordercolliekin ollut haaveena niin monta vuotta, ja nyt se on oikeasti mulla, en tiiä oonko vieläkään sisäistänyt sitä. :) Nyt yritetään tehdä paljon ja näyttää pennulle uusia paikkoja ja "kohta" onkin jo madotusten ja rokotusten aika. :)

2 kommenttia:

  1. Vou, upea pentu sulla :)! Paljon onnea teidän yhteiselle taipaleelle, tulin tosi onnelliseksi sun puolesta kun sulla on nyt tällainen unelma käsissäs!

    VastaaPoista